Hyppää sisältöön

Historia

Kuusamojärven pohjoisrannalla sijaitseva Kantoniemen suomalaisasutus on peräisin 1600-luvulta.

Kantokylä oli pitäjän hallinnollinen keskus. Kantoniemen taloista tuli nimismiehen virkataloja vuodesta 1691. Kantoniemellä toimi rajatulliasema 1767 alkaen, mikä lisäsi asutuksen keskittymistä alueelle.

Kylässä on useita asuin- ja talousrakennuksia viljelysmaisemassa Kuusamojärven rannalla.

Pyhälahden raha-aarre

Pyhälahden raha-aarre löydettiin vuonna 1896, kun Herman Nikka niittopuuhiensa lomassa tasoitti sammaloitunutta mätästä. Mättäästä paljastui ohueksi kuluneita hopearahoja ja niiden kappaleita.

Pyhälahden raha-aarteen ympärillä on selvät jäljet esihistoriallisesta, mahdollisesti myöhäiseen rautakauteenkin ajoittuvasta, asutuksesta.

Raha-aarteen löytöilmoituksen loppuun Kuusamon nimismies oli liittänyt lauseen: ”Samalla saan nöyrimmästi ilmoittaa, että noin 50 m päässä siitä paikasta, josta rahat on löydetty, löytyy huoneen muurin sija, jommoisia kansa täällä nimittää lappalaisten asunnoksi”. Reilut sata vuotta myöhemmin vuonna 1999 tehdyn muinaisjäännösten inventoinnin yhteydessä paikalta kartoitettiin maakuoppia ja asuinpainanteita.

Aarre koostuu saksalaisista, arabialaisista, englantilaisista ja tanskalaisista rahoista, ja se ajoittuu 1000-luvun loppuun. On arveltu, että Pyhälahden aarrekätkö päätyi mättääseen uhrina tai se unohtui piilopaikkaansa.

 

Kuuntele muistelma Pyhälahden aarteesta. Katariina Pehkosen ja Jorma Satan 1.7.2021 tekemä haastattelu. Haastateltava Kuusamon historian asiantuntija FL Jouni Alavuotunki, kotikylänä Kantokylä.

Ohita äänisoitin

Karmiva Teiliniemi 

Tarinan mukaan Kuusamojärveen pistävä Teiliniemi on saanut nimensä teilaamisesta eli mestaamisesta. Jokaista kuolemaan tuomittua varten niemestä kaadettiin puu, jonka kannolla mestaus tapahtui. Pää naulattiin kantoon ja ruumis kaadettuun runkoon. Tarinan mukaan ruumiit haudattiin vasta, kun oli aika kaataa uusi puu ja suorittaa seuraava teilaus.