Kuusamon luonnon inspiroimat Akseli Gallen-Kallelasta Hannu Hautalaan
Akseli Gallen-Kallela vietti perheineen kesän Kuusamon Paanajärvellä vuonna 1892. Ikoniset maalaukset Paanajärven paimenpoika, Mäntykoski ja Palokärki saivat alkunsa. Gallen-Kallela nosti teoksillaan kulttuuripiirien väheksymän erämaaluonnon arvostusta inspiraation ja symboliikan lähteenä. Kuusamosta taitelija löysi luonnon omalaatuisen kauneuden ja suuntasi kohti symbolismia.
Vajaat sata vuotta myöhemmin, vuonna 1979, Hannu Hautala muutti Kuusamoon luonnon perässä. Hautala löysi Kuusamosta uusia näkökulmia luonnon kuvaamiseen ja muun muassa veteen laskeutuva joutsen, Uljas valkoinen (1996), muutti käsitystä luontokuvasta ja sen mahdollisuuksista.
Hannun jälkiä Kuusamoon löysivät tuhannet muutkin kuvaajat ja Kuusamosta tuli luontovalokuvauksen kotipaikka.
”Olen saanut Kuusamon luonnolta niin paljon, että koen olevani sille velkaa”, sanoo kuvillaan luonnon puolesta puhuva Hannu Hautala.
Samat sanat olisi voinut lausua Akseli Gallen-Kallela, ja sen allekirjoittavat lukuisat Kuusamon luonnosta inspiroituneet kuvataitelijat ja luontovalokuvaajat.
