Hyppää sisältöön

Kuusamon seudulla omaksuttiin viimeistään noin 4000 eKr saviastioiden koristelusta nimensä saanut kampakeraaminen kulttuuri. Tällaisia astioita käytettiin laajoilla alueilla Pohjois-Euroopassa. Keraaminen savi ruoka-aineiden säilytyksessä ja valmistuksessa oli merkittävä uudistus ja se kertoo myös asutuksen pysyvyydestä, joskin vuoden kiertoa noudattava eräkulttuuri säilyi alueella aina historialliselle ajalle saakka.

Kampakeraamisen ajan esinelöydöt kertovat yhteyksistä etäälläkin asuneisiin naapureihin, muun muassa Valdain alueelle Laatokan ja Äänisjärven takaisella Venäjällä. Sieltä tuotiin piikivestä valmistettuja esineitä. Yhteyksiä oli myös länteen, todennäköisesti Iijokisuun asutuskeskukseen Kierikkiin.

Väestön käsityötaidoista kertovat puusta valmistetut sukset ja reet, joiden säilyneitä osia on löydetty järvenpohjista ja soista. Ne ilmentävät eränkäynnin ja siihen liittyvän kuljetustekniikan kehittymistä, mahdollisesti myös koirien tai muiden kesytettyjen eläinten käytöstä vetoeläiminä. Myös kiviesineiden käsittelyssä edistyttiin. Asunpaikoilla on runsaasti merkkejä siitä. Valmiit kiviesineet ovat sekä muotoilultaan että käyttöominaisuuksiltaan taidonnäytteitä, mainittakoon vain Oivangin Kotaniemestä löydetty viherliuskeesta tehty veitsi. Aivan samanmallisia metallityökaluja suutarit nykyisinkin käyttävät nahan leikkaamiseen.

Kampakeraamiseen kulttuurikauteen kuuluvat myös aivan Kuusamon etelärajalta, Suomussalmen Värikallion runsaat punamaalilla tehdyt kalliomaalaukset. Useimmat niistä kuvaavat hirviä ja peuroja, joukossa on myös kolmionmuotoisella päällä varustettuja ihmishahmoja.

Eläinaiheiden runsaus kertonee metsästyksen merkityksestä koko kulttuurimuodolle, mahdollisesti myös suuriin riistaeläimiin liittyvästä mytologiasta ja uskomuksista. Suomalaisilta ja saamelaisilta on myöhemmin tallennettu runsas hirveen ja karhuun liittyvä kerrontaperinne. Osan siitä muodostaa näiden palvottujen eläinten mukaan nimetyt pohjoisen yötaivaan tähtikuviot, joilla oli keskeinen merkitys ajan ja paikan määrityksessä muinaisina aikoina.

Ainoa juuri Kuusamosta löydetty kalliomaalaus sijaitsee Julmalla Ölkyllä. Se esittää ihmishahmoa, jonka monet ovat tulkinneet shamaaniksi.