Kuusamolle tyypilliset vaara-alueet muodostuivat viimeisimmän jääkauden aikana. Rukalle sen nimen antoivat alueen varhaisimmat asukkaat, saamelaiset. Rukan arvellaan tarkoittavan pihkaa.
Savolaisia uudisasukkaita alkoi siirtyä alueelle 1600-luvulta lähtien. Virkkula, Tahkovaara, Aikkila, Pyhäjärvi, Kuontivaara ja Salminen sijaitsevat järvien lähettyvillä korkeilla vaarojen rinteillä. Sodan jälkeen siirtolaisten, luovutetun Kuusamon asukkaiden asutustoiminnan seurauksena syntyivät Heikkalan, Teerisuon ja Ollinsuon kylät; rintamamiestilojen myötä Petäjävaara ja Matosuo. Evakkoon Rukajärveltäkin on lähdetty kaksi kertaa.
Maanviljely, poronhoito ja metsätyöt ovat antaneet leivän kylälle. Tänä päivänä Rukatunturi matkailuineen on suurin työllistäjä.
Rukan huippu oli isojaon aikana niin sanottua arvotonta. Kesä aikaan 1950 – 1980-luvulla Rukan rinteessä oli tanssilavoja ja Hilda Jurmu on pitänyt latukahvilaa jo 1950-luvulla. Maamiesseura perustettiin 3.3.1935. Suojeluskunta piti ennen sotia ja sodan jälkeen Rukajärven maamiesseuraa. Salminen, Nissinvaara ja Virkkula kylät ovat aikoinaan kuuluneet Rukajärven maamiesseuraan.
1949 tuli kylään ensimmäinen yhteinen Ford merkkinen traktori ja se oli kovassa käytössä, kiireisimpänä aikana jopa kahdessa vuorossa.
1960-luvulla kylä oli hiljainen, vain muutamista piipusta nousi savu. Tänään yhtään taloa ei ole tyhjänä ja uusiakin taloja rakennetaan. Ennen taloissa asui 10 henkilöä ja nykyään 2 henkilöä, joten asukasluku on pysytellyt 600 henkilön tuntumassa.
Kauppa, koulu ja posti
Aikkilassa on ollut kaksikin kauppaa Talouskauppa ja Osuuskauppa, joka rakennettiin heti sodan jälkeen. Kaksikymmentä vuotta sitten kauppa siirtyi Rukalle. Koulu alkoi 1930-luvulla Tahkolassa ja kesti noin neljä vuotta kunnes siirtyi Aikkilan puolelle. 1930 saatiin ensimmäinen radio Rukajärvelle, kun opettaja toi mukanaan radion. Sodan alla oli juuri valmistunut uusi koulurakennus, mutta se poltettiin suomalaisten toimesta. Sodan jälkeen koulua pidettiin Ojalassa ja 1948 saatiin uusi koulu. Posti toimi kaupassa ja viimeinen postiauto kulki 1995, jonka jälkeen posti siirrettiin Rukalle.
Liikenneyhteydet
Vuosisadan vaihteessa rakennettiin Kemijärventie, jonka saaminen helpotti kyläläisten elämää, sillä nyt voitiin käydä kesäisinkin hevosella hakemassa kirkonkylästä välttämättömät tavarat. Tahkolanrannalle tie rakennettiin vasta 1950-luvulla ja sitä jatkettiin Petäjävaaraan vuosikymmenen lopussa. Samoihin aikoihin saatiin tie myös Matosuolle. 1940-luvun lopulla rakennettiin Kuontivaarantie ja Moisasensuontie valmistui vuonna 1955. Päiväniemelle tie tehtiin vuonna 1965. Mustosenvaarantietä aloitettiin rakentamaan jo vuonna 1939. Pistotiet Ollinsuolle, Holtinniemeen ja Rönnynrannalle rakennettiin 1950-luvun alussa.
Teistä huolimatta liikenneyhteydet olivat talvisin hankalat, sillä teitä ei aurattu. Tiedonkulku oli vierailulla käyntien ja postin hakijoiden varassa. Tärkeidenkin asioiden kertominen saattoi viivästyä. Eräässäkin tapauksessa eräältä Salmisen emännältä oli kuollut äiti Kitkalla ja hän sai tiedon asiasta vasta hautauksen jälkeen. Sivuteitä ruvettiin auraamaan vasta vuoden 1957 lopussa ja silloin hävisivät talvitiet eli ns. viittatiet järviltä.
Rukan historia – matkailualueen synty
Oman leimallisen lisänsä Rukajärven alueen elinkeinoihin toi Rukan ja muiden vaarojen läheisyys. Jo 1800-luvulla ja varsinkin 1900-luvun alkupuolelta lähtien Rukalla vieraili kesäisin matkailijoita ihailemassa kauniita maisemia. Tunnetuimpia alueen kuvaajia ovat olleet Akseli Gallen-Kallela, Ilmari Kianto ja I. K. Inha.
Jo 1930-luvulla Rukalle suunniteltiin matkailukeskusta, mutta sotien vuoksi kehitys pysähtyi. Jo 1940-luvun lopulla Rukan rinteillä laskettiin “mutkamäkeä” ja vuonna 1954 aloitettiin Rukan ensimmäisen laskettelurinteen raivaustyöt. Ensimmäiset pujottelukilpailut pidettiin vuonna 1955 ja ensimmäinen hissi käynnistettiin vuonna 1957.
Kesä aikaan 1950 – 1970-luvulla oli tanssilavat Rukan rinteessä ja Hilda Jurmu oli pitänyt latukahvilaa jo 1950-luvulla.
Tämän jälkeen Rukan alue on vähitellen kehittynyt yhdeksi Suomen suurimmista hiihtokeskuksista. Rukan kehitys on alusta asti antanut työtä ja toimeentuloa alueen asukkaille. Nykyisin monet alueen asukkaat työskentelevät matkailuelinkeinon tai siihen läheisesti liittyvän muun palveluelinkeinon parissa.