Lähde: J. Juhani Kortesalmi ”Vanha Kuusamo kertoo” s. 206-211
Purnu-nimen alkuperä
Kertomatiedon mukaan lappalaisilla oli tapana hakata puuhun onsi, ontto kolo, jota käytettiin aittana. Tätä onttoa säilytyspaikkaa kutsuttiin purnuksi. Purnunperän Ellanniemessä oli tällainen aitta, ja sieltä paikan kerrotaan saaneen nimensä.
Lappalaisten jäljet maisemassa
Teeriniemellä asuneet lappalaiset soutivat aikanaan Iikosken alueelle aikomuksenaan rakentaa pato. He kantoivat kontilla kiviä padoksi, mutta kesken työn kontin viilekkeet katkesivat ja kivet vierivät Sakkojokeen. Tästä sai alkunsa paikan nimi, lappalaisen kontti, Kivikontti.
Sarvijoen suulla taas on suuri kivi, jonka tarinan mukaan lappalainen tietäjä, kivelläsoutaja, on soutanut nykyiselle paikalleen.
Niittysuon niskassa näkyy edelleen useita peurahautojen jäännöksiä. Lappalaiset pyydystivät peuroja näihin syviin kuoppiin, sillä heillä ei ollut pyssyjä. Näin he saivat saalista ankarissa olosuhteissa.
Riitasalmen nimihistoria
Vanhan uskomuksen mukaan: ”Riita vie riistan mailta ja kateus kalat vedestä.” Tämän uskottiin merkitsevän, että kalamiehet ja riistamiehet eivät saa riidellä keskenään, sillä riita karkottaa onnen.
Iijärven Riitasalmessa kaksi miestä oli kerran päätynyt vakavaan riitaan. Järvi oli siihen asti ollut kalaisa, oikea särkivesi. Riidan jälkeen kalat kuitenkin katosivat vuosikymmeniksi Riitalahdesta, Riitalammesta ja itse salmesta.
Samasta syystä myös metsästyspaikoista pidettiin huolta ilman torailua: jos toinen asetti riistapolkunsa toisen alueelle, asiasta ei riidelty metsässä, vaan vasta kotona, ettei riistaonni katoaisi.
Kuvitus: Sanna Niikkonen / Matkailun menestystekijät -hanke, kuvien inspiraatiolähteet:
”Veneilijä” innoituksena ”Marja Vuorelainen”, Marja Vuorelainen, teoksesta Lapin taika: Lappi-aiheista taidetta 1800-luvulta nykypäivään, Ateneumin taidemuseo
”Miehet ja juomat”, innoituksena WSOY:n arkistokuva, teoksesta Suomen kultakausi, Elina Seppälä & Mikko-Olavi Seppälä