Lähteet: J. Juhani Kortesalmi ”Vanha Kuusamo kertoo” s. 201 & ”Kuusamon historia 2: Kuusamon talonpoikaiselämä 1670-1970” s. 160-190
Jos kaste nousee maalle, niin on pouta. Jollei, tulee sadetta ennemmin.
Jos kuukkeli istahtaa hyvällä säällä puunlatvaan pitkäksi aikaa, lupaa lumisadetta lähipäivinä.
Samoin jos metsäkana nousee raitaan (puuhun), lupaa lumisadetta. (Paitsi silloin, jos raidassa on urpuja, joille metsäkana on perso.)
Jos isot siiat muljehtii pintavedessä, tietää se myrskyä.
Jos pilvet kulkevat ristiin niin lähekkäin, että sekaantuvat, on tiedossa sadetta.
Jos hauenmaksan päissä on mustaa, luvassa on niille kuukausille sadetta. Jos nokan puolella mustaa, niin keväälle, ja jos pyrstön puolella, niin syksylle. Samoin, jos linnuntäkkä menee mustaksi, on sadekesä.
Laurilta linnut laumoihin, Perttulilta peräti pois.
Keseä kekriin, syystä jouluun.
Keskitalvi: kaksi hämärätä vastakkain.
Mehtäasioita ei kotona muistella.
Hiihto- ja rekikeliä kuvaavia sanoja:
Huono keli: viti, uppu, räpä, rävänne, sipsu, takkala, (pakkas)kitju, kaalama, mäystänne, rouste, roustanne, karstanne, kuorranne, riivanne, polanne, lavanne, jäätäjäs, sose, hölse ja losokeli
Hyvä kulkupohja: siite, paana, kilsi ja hankikeli
Sumuinen ilma: konto, upetto, tumanto
Sateita: moavunnaissateet, kuurot, ”karjankynteen rippasi”
Paras pouta oli hapla, ja huono sää nöyrä ilima.
Tulee pitkä lumisade, jos poro ei pudistele lunta selästään ja päinvastoin.
Tulee pitkä vesisade, jos hiiret tallaavat maahan rantaheinikkoja.
Sadetta ylimalkaan, kun kiillotettu metalli näyttää tummuvan.
Tuuli kääntyy pian sinne, mistä eräät vesikasvit edeltä päin alkavat ojentua.
Kuvitus: Sanna Niikkonen / Matkailun menestystekijät -hanke, kuvien inspiraatiolähteet: ”Koivut” innoituksena ”Nimetön”, Jorma Puranen, teoksesta Lapin taika: Lappi-aiheista taidetta 1800-luvulta nykypäivään, Ateneumin taidemuseo