Vuonna 1970 Kitkan Lehtoniemestä löydettiin lappalaishauta. Hauta kuuluu noidalle, šamaanille. Lintunoita nimitys tulee haudasta olleesta lintukuvariipuksesta ja hopeisesta soljesta. Uskottiin, että tämä kyseisen henkilön henki on voinut muuttua linnuksi ja liikkua näin paikasta toiseen. Tämä kuitenkin on ollut mahdollista vain transsinomaisessa tilassa. On myös mahdollista, että riipus on ollut osoituksena kuulumisena ”ensimmäisen asteen noitiin”.
Noidat jaettiin kolmeen arvoluokkaan:
- Lentävät noidat, jotka liikkuivat eläinten hahmossa paikasta toiseen.
- Lovinoidat, jotka lankeamalla loveen pääsivät täten henkien yhteyteen, eli vaipuivat transsinomaiseen tilaan.
- Tavalliset noidat, jotka hankkivat sanallisella voimalla takaisin varastettua tavaraa ja ottivat myös selville jumalten haluamat uhrit.
Jäämistön kallosta on löydetty kuulan mentävä reikä, täten epäillään, että šamaani on saanut väkivaltaisen kuoleman. Erään teorian mukaan karjalaiset olisivat tappaneet hänet velkojen takia.
Jäämistöä esineineen ei ole vielä sijoitettu mihinkään lopulliseen paikkaan. Ehdotuksina on ollut Kansallismuseo/Museovirasto tai Inarin Siida museo. Kuusamossa ei ole enää paikkaa mihin laittaa jäämistö esille.
Kuusamosta on löytynyt toinen noidan hauta Ison-Pöyliön saaresta 1920-luvun alkupuolella. Haudan päällä oli ollut vain ohut sammalkerros, joka tuli esiin kalamiesten poltellessa nuotiota.
Haudasta löytyi 2kpl noitarummun vasaraa, 7kpl vaskisormuksia, ketjunkappaleita 2kp, l vaskiriipus, ja kuningatar Kristiinan aikainen raha. Täten hauta voidaan ajoittaa 1600-luvun puoliväliin. Tästä šamaanista ei tiedetä sen enempää.
Kummassakaan haudassa ei ollut noitarumpua, mutta epäillään että Lehtiniemen haudassa olisi ollut rumpu. Se on kuitenkin maatunut aikojen saatossa, sillä rummut valmistettiin koivusta/kuusesta/männystä ja karvattomasta poronnahkasta.
Hautapaikat kuitenkin viittaavat mahtavaan ja kunnioitettuun šamaaneihin Mahdollista on, että he ovat valinneet itse viimeiset leposijansa.