Kansakoulun toiminta kirkonkylällä aloitettiin yksityisenä hankkeena 1876 ja neljä vuotta myöhemmin päätettiin kunnallisvaltuustossa koulutalon rakentamisesta kirkon läheisyyteen käräjätalon viereen. Pian esimerkkiä seurasivat useat sivukylät ja pitäjän kattava kouluverkko alkoi kasvaa, tosin alkuvuosikymmeninä seurakunnan ylläpitämän kiertokoulun tukemana.
Kuusamon terveydenhuolto 1800-luvun alussa Oulun piirilääkärin hoitoalueeseen. Vuosisadan puolivälissä muodostetun hoitoalueen keskuspaikaksi tuli Pudasjärvi, joka alainen lääkevavarasto perustettiin Kuusamoon. Ensimmäinen terveydenhoitoalan virka kätilölle perustettiin 1893. Kun Kuusamon kunta muodostettiin omaksi aluelääkäripiiriksi ryhdyttiin pitäjään kunnan hankkeena rakentamaan sairaalaa. Se valmistui 1906 aloittaen tällöin toimintansa virkaan palkatun lääkärin johdolla. Pian tämän jälkeen Kuusamon apteekki itsenäistyi oman apteekkarin hoitamana.
Tärkeänä osana kirkonkylän ja koko Kuusamon kehitystä oli kauppatoimen laajeneminen vuosisadan vaihteessa. Kitkantien ja Ouluntien varteen perustettiin useita yksityiskauppoja ja aivan niiden risteykseen Kuusamon Osuuskauppa. Paikkakunnalle ja sen kirkonkylään asettuneiden virkamiesten, yrittäjien ja palkkatyöväen ostovoima loi entistä laajemman mahdollisuudet myös kauppatoimen laajentamiselle, mitä tuki myös liikenne yhteyksien parantuminen sivukylille.
Ensimmäinen maailmansota Kuusamossa näkyi aluksi suhteellisen vähän, Muurmannilta kuljetettiin hevoskuormilla ympärysvaltojen Venäjälle toimittamia aseita Kuusamon kautta Ouluun, vietäväksi ja sieltä rautateitse Pietariin. Vielä suurempi merkitys paikkakunnalle oli Muurmannin radan rakentamisella Petroskoista Kuolavuonon perukalle.. Sadat kuusamolaiset työskentelivät sodan aikana tässä kansainvälisin voimin toteutetussa suurhankkeessa. Muutenkin kuusamolaiset olivat lähes koko Venäjän vallan ajan olleet kiinteästi tekemisissä rajantakaisen Venäjän kanssa, eritoten kaupan alalla