Yrittäminen on sitä, että jaksaa eteenpäin, vaikka kuinka koettelisi, sanoo keramiikkayrityksen Kuusamoon vuonna 1974 perustanut Aini Valkama. Koeteltu on, mutta onnistuttukin, sillä usko omaan osaamiseen ja itsetehtyyn on kantanut Bjarmian läpi vuosikymmenten.
Kuusamolaisen käsin tekemisen perinnettä jatkaa nyt seuraava sukupolvi: toimitusjohtajaksi siirtyi vuonna 2008 tytär Kaisa Valkama-Kettunen. Hänen aikanaan yritys on avannut liikkeen myös Helsinkiin ja luonut vientiyhteydet Japaniin.
Nimensä keramiikkayritys on saanut bjarmeilta: se oli lähinnä Vienanmeren alueella vaikuttanut kauppakansa, jonka kulttuurin kukoistuskausi ajoittui viikinkiretkien ja ristiretkien väliseen aikaan. Nämä turkistenpyytäjät ja käsityöläiset vaelsivat Pohjolassa reilut tuhat vuotta sitten kaupitellen tuotteitaan aina Norjaan asti. Kuusamon alueella he viipyivät erityisen pitkään – kuten on viipynyt Bjarmiakin.
Kommelluksia ja onnenkantamoisia on vuosiin mahtunut. Nuorena yrittäjänä Aini Valkama lähti myymään valmistamiaan keramiikkamukeja ja -keittokuppeja ja kuusamolaisten emäntien virkkaamia sipulipusseja Stockmannille. Matkailun alkuhuumassa pusseihin oli kirjailtu sana sipuli myös englanniksi ja saksaksi.
– Istuessani ostopäällikön huoneessa tajusin, että muki näytti tappoaseelta ja kaiken lisäksi se oli rikki. Herrasmies katseli tuomisiani hetken ja totesi ilahtuneena, että Kuusamossahan osataan vieraita kieliä! Osti sitten tuotteemme ja lanseerasi keittokupin ranskalaiseksi sipulikeittokulhoksi. Teimme yhteistyötä sen jälkeen kymmeniä vuosia.
– Pahin paikka oli eräs joulunalus, kun odotimme uutta polttouunia. Tilauskirja oli täynnä ja astiat polttamista vaille valmiita. Odotukset olivat valtavan suuret. Tanskasta tulossa ollut uuni kuitenkin tipahti satamassa nosturista ja rikkoontui käyttökelvottomaksi. Uuden uunin saimme sitten vasta keväällä. Se sesonki oli ja meni.
Bjarmian vahvojen naisten innoittaja on koillismaalainen luonto. Yrityksen keramiikka toistaa vaaroja, puita ja vuodenaikoja. Tuotteet on suunniteltu kauniiksi ja näyttäviksi, mutta ennen kaikkea käytettäviksi.– Uskon siihen, että suomalaisen keramiikan ja käsityön arvostus pitää pintansa. Emme ole lähteneet tuottamaan keramiikkaamme muualla, vaan haluamme pitää tuotannon omissa käsissämme täällä Kuusamossa, Kaisa Valkama-Kettunen sanoo.
Vuosikymmenten takaisia malleja ja värejä. Kaisa Valkama-Kettusen edessä on hänen suunnittelemansa Metsäniitty-maljakko ja Aini Valkamalla 70-luvun lopun keittokulho ja uunivuoka.