Tie Poussuun valmistui vuonna 1888. 1950-luvulla Kuparivaarantien varteen syntyi uutta asutusta rintamamiestilojen myötä.
Poussunkoski toi elantoa
1800-luvun lopulta alkaen puita uitettiin Poussunkoskea alas. Jotta uitto olisi helpompaa, jokia kunnostettiin ja puhdistettiin kivistä, jolloin vesi alkoi karata koskesta alas liian nopeasti. Virtauksen hidastamiseksi Poussunkoskeen rakennettiin pato. 1920-luvulla Poussun lohkosta myytiin paljon tukkeja ja isännät pääsivät veloistaan.
Toinen kosken hyöty oli sen partaalle vuonna 1922 perustettu saha-, mylly- ja vanutuslaitos. Mylly oli siipiratasmylly, jonne jyviä tuotiin ympäri Kuusamoa. Sen ohessa aloitettiin sahatoiminta vuoden 1930 paikkeilla, mutta vanutusta[Pk1] eli saran tekoa ei koskaan aloitettu. Toiminta jatkui aina sotaan saakka ja senkin jälkeen uudistettuna ja laajempana. Tulipalo tuhosi osan yrityksestä vuonna 1949. Poussun kylän talouksiin saatiin koskesta sähköä.
Poussunkosken mylly paloi toisen kerran vuonna 1954 ja sen toiminta lakkasi lopullisesti, kun myllyn osakkaat myivät osakkeensa Pohjolan Voimalle.
Jokia perattiin vielä 1960-luvulla. Viimeinen uitto Poussunkoskessa oli vuonna 1970. Iijoella uitto loppui kokonaan vuonna 1988.