Eivät arvanneet isännät, mihin tie veisi vuosikymmenten myötä, kun perustivat Kuusamon Osuusmeijeri -osuuskunnan vuonna 1951. Osuuskunnan kokouksessa päätettiin, että tuotteet vastaanotettaisiin suurimmaksi osaksi kermana. Ainoastaan paikalliseen kulutukseen tarvittava määrä kerättiin lähiympäristöstä maitona. Alkuvuosina keskityttiin voin valmistukseen.
Vastaanottoasema mahdollisti meijeritoiminnan vakiinnuttamisen. Joulukuussa 1953 todettiin, että kerma- ja maitomäärät olivat oman meijerin rakentamiseen vaadittavalla tasolla. Syyskesällä 1954 ostettiin Kuusamon kunnalta tontti meijerirakennusta varten ja rakennustyöt aloitettiin yhteistyössä Valion kanssa.
Vain neljässä vuodessa meijerin rakentamisesta tilat todettiin liian pieniksi. Laajennustöiden myötä meijerille valmistui juustola. Ensimmäinen juusto valmistui 10.08.1961, jolloin valmistettiin 6 juustoa.
Valion kanssa tehty 20 vuoden vuokrasopimus päätettiin vuoden 1963 lopussa purkaa ennen määräaikaa. Siitä alkoi matka meijerinä Kuusamon Osuusmeijerin nimellä. 1960- ja 70-luku oli voimallisen uudistamisen aikaa. Maitotalous kukoisti ja meijerillä meni hyvin.
Erilaisia tuotteita valmistettiin aina vuoteen 1989 asti, jolloin sekä voin että maitojen pakkaaminen lopetettiin Kuusamossa. Tilalle tuli juustonvalmistuksessa syntyvän heran hyötykäyttö: vuonna 1995 aloitettiin oman heran jatkojalostuslaitoksen rakentaminen. Jauheiden jatkojalostus on vuosien aikana kehittynyt valtavasti. Nykypäivänä juustohera jatkojalostetaan kuivaamalla proteiinijauheeksi ja laktoosiksi.
1990-luvun alku toi monia vaikeuksia kannattavalle meijeritoiminnalle ja uhkana oli jalostustoiminnan loppuminen Pohjois-Suomessa. Toimitusjohtaja Jouko Juntusen johdolla meijerin hallinto teki yksimielisen päätöksen meijeritoiminnan säilyttämiseksi Koillismaalla. Koska Kuusamon Osuusmeijeri oli perinteisesti panostanut maidon jalostustoimintaan, oli löydettävä mukaan kumppani, jonka toiminta tarvitsee juustoja ja jauheita ja jolla olisi riittävät resurssit valtakunnallisen toiminnan luomiselle. Kesällä 1996 Kuusamon Osuusmeijeri perusti yhteistyössä Ingman Foodsin ja Ranuan Meijeri Oy:n kanssa jalostusyhtiö JK Juusto Kaira Oy:n.
Uuden jalostusyhtiön myötä juustojen ja jauheiden valmistus keskitettiin Kuusamoon. Voin ja erikoistuotteiden valmistus jatkuivat Ranualla. Maidon jalostus ja keräily siirtyivät Juusto Kairalle ja Kuusamon Osuusmeijeri nimellä jatkettiin maidon hankintaa, tuottajaneuvontaa, tuottajien koulutusta sekä tuottajapalveluiden kehitystä.
Kuluva vuosituhat on ollut laajentumisen aikaa. 2002 valmistui kermajuustolinja ja alkoi Pohjanpoika-juuston valmistus.
Vuosikymmenen alkupuolella tehtaalla tapahtui paljon: Arla Ingmanin sulatejuustojen tuotanto siirtyi Kuusamoon. Vuoden 2012 alussa otettiin käyttöön myös uusi savustuslaitteisto omia savujuustoja varten.
Myöhemmin samana vuonna Arla Foods kuitenkin teki päätöksen lopettaa juuston tuotannon Suomessa. Juustolan tulevaisuus näytti epävarmalta, mutta koillismaalaiset maidontuottajat halusivat juuston valmistuksen jatkuvan Kuusamossa. Niin Kuusamon Osuusmeijerin perhetilat lunastivat juustomeijerin itselleen. Juustola sai nimekseen Kuusamon Juusto Oy.
Vuonna 2016 tiukan taloustilanteen vuoksi sekä Kuusamon Osuusmeijeri että Kuusamon Juusto hakeutuivat yrityssaneeraukseen. Maitoa ei pystytty ostamaan riittävästi juustolan tarpeisiin. Tuostakin kriisistä selvittiin ja vuonna 2022 Kuusamon Juusto työllisti Suomen pohjoisimmassa juustolassa reilut 70 juustonvalmistuksen ammattilaista ja käsittelee vuosittain noin 150 maitotilan tuottaman maidon juustoksi ja siitä syntyvän heran edelleen jauheiksi.
Lue lisää: www.kuusamonjuusto.fi/kuusamon-juusto-60-vuotta
Lehmien lypsyä Kuusamon Paanajärvellä kesällä 1938. Lehmisavut pitivät itikat ja muut hyönteiset loitolla.
Kuva: Aarne Pietinen, Museoviraston historian kuvakokoelma.
Kuusamon osuusmeijerissä alkoi Emmental-juuston valmistus 9.8.1961. Tilannetta seuraavat Kalevan uutiskuvassa maanviljelysneuvos Eero Syrjänen, maisteri Heikki Uotila, juustomestari Eino Kettula ja apulaismestari Erkki Yliheikki. Kuva: Museoviraston Journalistinen kuva-arkisto.