Jatkosota päättyi NL:n kanssa tehtyyn aselepoon 4.9.1944 ja Moskovan välirauhaan 19.9.1944. Saksalaiset oli häädettävä Suomesta, ja niin alkoi Lapin sota. Kuusamolaiset evakuoitiin Oulun eteläpuolelle. Kiestingistä perääntyneet saksalaiset tuhosivat kenttäratansa, leirejään ja muita varustuksiaan. Ennen Kuusamosta lähtöään he polttivat kirkonkylän rakennukset; kaksi taloa Kuusela ja Tyynelä Lahdentakana säästyivät.
Neuvostosotilaat seurasivat perääntyvää Saksan armeijaa kirkonkylään ja miehittivät Kuusamoa 27.9. – 17.11.1944. Kun rakennukset oli poltettu, neuvostosotilaat kyhäsivät eri puolille kirkonkylää korsukyliä. Osittain maan sisään kaivettuja korsuja oli Lahdentakana, Nilojokitörmässä, Toranginahossa, Tiililässä ja vanhan hautausmaan järvenpuolen rinteessä sekä sairaalan alueella yli 200. Rakennustarpeet oli haalittu polttamatta jääneistä rakennuksista ja heinäladoista. Astioita, huonekaluja ja vaatteita oli tuotu eri puolilta Kuusamoa.
Lähdettyään Kuusamosta neuvostosotilaat eivät tuhonneet korsujaan. Evakosta kevättalvella 1945 palanneet kuusamolaiset majoittuivat noihin 50 neliön korsuihin, kunnes saivat rakennettua omia asumuksiaan. Hautausmaan vieressä olevassa rantatörmässä näkyy jälkiä korsujen pohjarakenteista.
Kirjoittanut Helena Palosaari, HuK, kotiseutuneuvos