Jatkosotaa käytiin 25.6.1941-4.9.1944 Suomen rintamalla samaan aikaan kuin Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon.
Kuusamosta tuli yksi sodankäynnin painopistealueista Kiestingin hyökkäyksen jälkeen. Saksalaiset siirsivät joukkojaan sinne katkaistakseen tärkeän radan suomalaisten avulla. Kirkonkylä toimi huoltotukikohtana. (Dia s. 45)
Hj. Siilasvuon komentama III armeijakunta , johon useimmat kuusamolaiset asevelvolliset kuuluivat, ylitti Kuusamon Lämsänkylässä itärajan 1.7.1941. Pääjoukot etenivät nopeasti yli vanhan rajan ja sieltä edelleen Sohjanajoelle, jonka korkean törmän taakse neuvostojoukot olivat asettuneet vahvaan puolustuslinjaan. Suorittamalla Tuoppajärven kautta syöksyveneillä koukkauksen neuvostojoukkojen selustaan suomalaisten onnistui jatkaa etenemistä ja valloittaa Kiestinki.
Sodan alussa saksalaiset SS-joukot kokivat Sallan Alakurtin suunnalla valtavia tappioita. Ne joutuivat luopumaan suunnitelmastaan edetä Sallasta Kantalahteen ja katkaista siellä Muurmannin rata. Koska suomalaisten hyökkäys Kiestingissä oli onnistunut paremmin, siirsivät saksalaiset joukkojaan sinne katkaistakseen tärkeän radan suomalaisten avulla. Näin Kuusamosta tuli yksi sodankäynnin painopistealueista. Kiestingistä suomalaiset ja saksalaiset lähtivät yhdessä etenemään. Tällöin suomalaiset jäivät mottiin päästen pahoja tappioita kärsineinä hädin tuskin perääntymään. Kiestingin motti on yksi murheellisimmista vaiheista koko Suomen jatkosodassa. Huomattava osa siellä kaatuneista oli kuusamolaisia sotilaita.
Tappio Kiestingin suunnalla osoittautui taisteluiden käännekohdaksi. Sen jälkeen suomalaiset joukot luopuivat aikeesta katkaista Muurmannin rata ja vastuu sodankäynnistä Kiestingin suunnalla jäi saksalaisille. Kolmas armeijakunta siirettiin Uhtuan suunnalle, kuusamolaiset enimmäkseen Malviaisen risteykseen Uhtuan pohjoispuolelle. Siellä he olivat kesään 1944 saakka, jolloin useimmat komennettiin Karjalankannakselle Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alkaessa.
Sotatapahtumien myötä Kuusamon kirkonkylä muuttui jo sodan alkuvaiheessa Kiestingissä taistelevien saksalaisjoukkojen huoltotukikohdaksi. Siellä oli sairaaloita, autokorjaamoita, leipomoita, makkaratehtaita ja yleensä kaikkea mitä tarvitaan suuren sotajoukon ylläpitämiseen. Tätä varten saksalaiset myös rakensivat Hyrynsalmelta Kuusamoon kenttäradan, joka valmistui talvella 1944 Vanttajan kannakselle saakka. Sänkikankaan asemalta rakennettiin myös pistorataa Kuusamon kirkonkylälle