Vedenjakajalla sijaitseva Kuusamo on kautta historian ollut tunnettu etappipaikka Vienanmeren ja Pohjanlahden välisellä kauppareitillä. Matkailun alkuaikoina, yli sata vuotta sitten, oltiin huolissaan Oulangan luonnon säilymisestä laajojen metsähakkuiden vuoksi. Nyt Kuusamoa ympäröivät kansallispuistot Hossa, Syöte, Riisitunturi, Oulanka, Salla ja Paanajärvi Venäjän puolella.
Kuusamon monimuotoinen luonto veti tutkijoita puoleensa jo 1700-luvulla. Kiinnostus tutkijoiden parissa Oulangan alueen luontoon lisääntyi 1800–1900 lukujen vaihteen molemmin puolin. Myös Kitkanniemen alue ja Juuman vuomat herättivät kiinnostusta. Huomio kohdistui alueen luonnon erityispiirteisiin, kuten kasvistoon ja geologiaan.
Kuusamon luontomatkailun merkittävimpiä markkinoijia olivat tutkijoiden lisäksi kirjailijat, taiteilijat ja valokuvaajat. Akseli Gallen-Kallelan maalaukset Paanajärveltä, I.K.Inhan valokuvat Kuusamosta ja muun muassa Santeri Ivalon matkakuvaukset Kuusamosta levittivät kuvaa ja sanaa seudun luonnon kauneudesta ympäri maata. Paanajärveä katsomaan matkustavien turistien tarpeiden tyydyttämisestä muun muassa Käylässä ja Juumassa alkoi kehittyä Kuusamon matkailu.
Huoli Oulangan ainutlaatuisen luonnon säilymisestä kasvoi vuosisadan lopulla. Maantieteilijä J. E. Rosberg esitti jo 1897 kansallispuiston perustamista Kuusamoon. Tehtailija Karl Fazerin rahoittama tutkimusretki aloitti määrätietoisen Oulangan luonnon tutkimisen 1917.
Oulangan kansallispuisto perustettiin 1957. Ensimmäisenä vuonna pieni määräraha käytettiin leiripaikkojen kunnostamiseen, viitoituksiin ja kaluston hankintaan. Vuonna 1958 puiston hoito siirtyi Metsähallitukselle.
Kuusamon kesämatkailu on kasvanut Kuusamon ainutlaatuisesta luonnosta. Kuusamoa ympäröivät kansallispuistot ja monipuolinen ohjelmapalvelutarjonta ovat tehneet Kuusamosta merkittävän kesämatkailukohteen.
Kuusamon matkailun historia on esillä laajasti matkailu- ja kulttuurikeskus Karhuntassussa.